Helatorstai ja Helluntai

”Jollei heilaa helluntaina, niin ei koko kesänä”. (Suomalainen sanonta)

Helluntaita vietetään 50. päivänä pääsiäisen jälkeen ja 10. päivänä helatorstaista (40. päivä pääsiäisestä). Molemmat ovat meillä kirkollisia juhlapyhiä. Helatorstaina Jeesus astui taivaaseen eli päivää vietetään Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi. Helluntaina opetuslapset saivat pyhän hengen eli päivää vietetään pyhän hengen vuodattamisen muistoksi.

Varsinainen helluntaipäivä on Suomessa nykyisin aina sunnuntaina, mutta useissa maissa myös seuraava maanantai, toinen helluntaipäivä on pyhäpäivä. Näin oli Suomessakin vuoteen 1972 saakka. Myöhemmin, vuosina 1973–1991, maassamme vietettiin pyhäpäivänä varsinaisen helluntaipäivän lisäksi myös edeltävää lauantaita, jonka nimi oli tuolloin helluntain valmistuspäivä. Helluntai on kristikunnan kolmanneksi suurin juhla, pääsiäisen ja joulun jälkeen, mutta helluntain, tai helatorstain, viettoon ei tänä päivänä liity sen kummempia tapoja. Ennen vanhaan varsinkin maaseudulla molemmat pyhät olivat tärkeitä juhlapäiviä.

Elämään on jäänyt kuitenkin sanonta ”Jollei heilaa helluntaina, niin ei koko kesänä” eli naimattomat olkoot valppaina helluntaina!