Kuohuviini – Mitä se on, eri tyylit ja miten valita oikein

Kuohuviini – opas erilaisiin kuohuviinityyppeihin ja valmistusmenetelmiin

Kuohuviini kuuluu maailman rakastetuimpiin viinityyleihin. Vaikka moni yhdistää kuplat juhlaan ja merkkipäiviin, kuohuviini on myös erinomainen ruokaviini, joka sopii niin mereneläville, tapaksille kuin monille juustoillekin.

Nykyään lähes jokaisella viinialueella valmistetaan jonkinlaista kuohuviiniä. Tyylit vaihtelevat kevyistä ja hedelmäisistä proseccoista aina pitkään kypsytettyihin samppanjoihin. Erot syntyvät ennen kaikkea valmistusmenetelmästä, rypälelajikkeista ja kypsytysajasta.

Tässä oppaassa tutustumme kuohuviinien historiaan, valmistustapoihin sekä maailman tunnetuimpiin kuohuviinityyppeihin. Tutustu myös Viinipostin kattavaan kuohuviinivalikoimaan Alkossa.

Kuohuviinin historia – vahingosta maailman suosituimmaksi juhlajuomaksi

Kuohuviini ei syntynyt tarkoituksella.

Ennen kuin käymisen toimintaa ymmärrettiin kunnolla, viininvalmistajat kohtasivat usein ongelman: käyminen saattoi keskeytyä talven kylmyydessä ja käynnistyä uudelleen keväällä. Jos viini oli jo ehditty pullottaa, muodostuva hiilidioksidi jäi vangiksi pulloon ja viini alkoi kuplia.

Champagnen alueella ilmiö aiheutti pitkään päänvaivaa. Kuplivaa viiniä pidettiin jopa virheenä, ja sitä kutsuttiin nimellä vin du diable eli "paholaisen viini". Lisäksi pullot räjähtelivät paineen vuoksi, mikä teki ilmiöstä sekä kalliin että vaarallisen.

Vasta 1800-luvulla Louis Pasteurin tutkimukset auttoivat ymmärtämään käymisen toimintaa ja mahdollistivat kuohuviinin hallitun valmistamisen. Sen jälkeen kuohuviinistä kehittyi yksi maailman arvostetuimmista viinityyleistä.

Miten kuohuviini saa kuplansa?

Kuohuviinin kuplat syntyvät hiilidioksidista.

Kun hiiva muuttaa sokerin alkoholiksi, syntyy samalla hiilidioksidia. Tavallisessa viinissä kaasu pääsee poistumaan käymisen aikana, mutta kuohuviinissä hiilidioksidi vangitaan viiniin joko pullossa tai paineistetussa tankissa.

Tämän ansiosta viiniin muodostuvat sille ominaiset kuplat ja raikas suutuntuma.

Maailman tärkeimmät kuohuviinityypit

Kuohuviinit voidaan jakaa ennen kaikkea valmistusmenetelmän perusteella.

Perinteinen menetelmä (Méthode Traditionnelle/Method Champenoise)

Perinteinen menetelmä tunnetaan myös samppanjamenetelmänä, sillä sitä käytetään samppanjan valmistuksessa.

Tässä menetelmässä toinen käyminen tapahtuu suoraan pullossa. Prosessi on hidas ja työläs, mutta lopputulos palkitsee.

Perinteisellä menetelmällä valmistetuille kuohuviineille ovat tyypillisiä:

• hienojakoiset kuplat
• paahteiset aromit
• briossin ja paahtoleivän vivahteet
• pitkä jälkimaku
• erinomainen ikääntymiskyky

Samalla menetelmällä valmistetaan muun muassa:

• Samppanja (Champagne)
• Crémant
• Cava
• Franciacorta

Pitkä kypsytys hiivasakan päällä tuo viiniin syvyyttä ja moniulotteisuutta, jotka erottavat laadukkaimmat kuohuviinit edukseen.

Charmat-menetelmä eli tankkikäyminen

Charmat-menetelmä kehitettiin tuottamaan kuohuviiniä tehokkaammin ja edullisemmin.

Tässä menetelmässä toinen käyminen tapahtuu suurissa paineistetuissa tankeissa, minkä jälkeen viini pullotetaan valmiiksi kuohuvana.

Charmat-menetelmällä valmistetut kuohuviinit ovat usein:

• hedelmäisiä
• raikkaita
• helposti lähestyttäviä
• nuorina nautittavia

Tunnetuin esimerkki on prosecco, jonka viehätys perustuu juuri sen raikkaaseen hedelmäisyyteen.

Transfer-menetelmä

Transfer-menetelmä yhdistää perinteisen menetelmän ja tankkikäymisen parhaat puolet.

Kuplakäyminen tapahtuu ensin pullossa, minkä jälkeen viini siirretään tankkiin suodatettavaksi ja pullotettavaksi uudelleen.

Menetelmä tarjoaa perinteisen pullokäymisen aromit, mutta mahdollistaa tehokkaamman tuotannon.

Asti-menetelmä

Italian Astin alueella valmistettava makeahko Moscato d'Asti ja Asti Spumante tuotetaan omalla menetelmällään.

Tavoitteena on säilyttää Moscato-rypäleen:

• kukkaisuus
• persikkaiset aromit
• raikas hedelmäisyys

Käyminen keskeytetään ennen kuin kaikki sokeri muuttuu alkoholiksi, minkä ansiosta viini säilyttää luonnollisen makeutensa.

Injektiomenetelmä

Edullisimmissa kuohuviineissä hiilidioksidi voidaan lisätä viiniin suoraan samalla tavalla kuin virvoitusjuomiin.

Menetelmä on nopea ja halpa, mutta kuplat ovat yleensä suurempia ja katoavat nopeammin lasista.

Tätä valmistustapaa ei yleensä korosteta etiketissä.

Kuohuviini ruoan kanssa

Kuohuviini on yksi monipuolisimmista ruokaviineistä.

Raikas hapokkuus ja kuplien puhdistava vaikutus tekevät siitä erinomaisen kumppanin monenlaisille ruoille.

Kuohuviini sopii erityisen hyvin:

• ostereille ja mereneläville
• sushille
• tapaksille
• ilmakuivatuille leikkeleille
• juustoille
• friteeratuille ruoille
• juhlaville alkupaloille

Myös hieman makeammat kuohuviinit toimivat erinomaisesti mausteisten ruokien ja jälkiruokien kanssa.

Kuohuviini lahjaksi

Kuohuviini on klassinen lahjatuominen. Katso Viinipostin kattava lista lahjaksi soveltuvista kuohuviineistä.

Myös nämä kuohuviinit ovat niittäneet mainetta ja kunniaa Viinilehden raadilta. Katso lista palkituista kuohuvista. 

Viinipostin asiantuntijoiden suositukset: Paras kuohuviini juhliin

Juhlan kuin juhlan kruunaavat parhaat kuohuviinit. Hyvä skumppa toimii erinomaisesti alkumaljana, mutta se sopii myös nautittavaksi läpi koko aterian. Viinipostin asiantuntijat ovat koonneet valikoiman juhlavimpia suositusviinejä erilaisiin juhlatilaisuuksiin. Etsitpä sitten kohtuuhintaista vaihtoehtoa noutopöydän herkkujen kylkeen, täydellistä hanapakkausta, häiden juomatarjoiluja tai mietit, mikä kuohuva kruunaisi ylioppilasjuhlat, löytyy meiltä sinulle sopiva vaihtoehto.

Mikä vaikuttaa kuohuviinin laatuun?

Valmistusmenetelmän lisäksi laatuun vaikuttavat monet samat tekijät kuin muihinkin viineihin.

Keskeisiä tekijöitä ovat:

• ilmasto
• maaperä
• rypälelajikkeet
• satomäärät
• sadonkorjuun ajankohta
• kypsytys

Laadukkaiden kuohuviinien rypäleet kasvavat usein suhteellisen viileissä olosuhteissa, joissa ne säilyttävät luonnollisen hapokkuutensa. Juuri hapokkuus antaa kuohuviinille sen tunnusomaisen raikkauden ja ikääntymiskyvyn.

Usein kysytyt kysymykset kuohuviinistä

Mitä on kuohuviini?

Kuohuviini on viini, joka sisältää luonnollisesti tai lisätyn hiilidioksidin muodostamia kuplia. Kuplat syntyvät yleensä toisen käymisen aikana joko pullossa tai paineistetussa tankissa.

Mitä eroa on shampanjalla ja kuohuviinillä?

Kaikki samppanjat ovat kuohuviinejä, mutta kaikki kuohuviinit eivät ole samppanjoita. Samppanjaa voidaan valmistaa ainoastaan Ranskan Champagnen alueella tarkasti säädellyillä menetelmillä. Muut kuplivat viinit ovat kuohuviinejä, kuten cava, prosecco tai crémant.

Paljonko kuohuviinissä on alkoholia?

Useimpien kuohuviinien alkoholipitoisuus on noin 10–13 prosenttia. Esimerkiksi prosecco sisältää usein noin 11 % alkoholia, kun taas samppanja on tyypillisesti noin 12 %.

Onko kuohuviini terveellistä?

Kohtuullisesti nautittuna kuohuviini ei eroa merkittävästi muista viineistä. Se sisältää hieman vähemmän kaloreita kuin monet makeat alkoholijuomat, mutta alkoholin terveysvaikutukset määräytyvät ensisijaisesti kulutetun alkoholin määrän perusteella.

Pitääkö kuohuviini säilyttää kylmässä?

Pitkäaikaiseen säilytykseen kuohuviini kannattaa pitää viileässä ja tasalämpöisessä paikassa, noin 10–15 asteessa. Tarjoilua varten kuohuviini jäähdytetään yleensä 6–8 asteeseen, jolloin sen aromit ja kuplat pääsevät parhaiten esiin.