Yhä useammat logot ja sertifikaatit viestivät pyrkimyksestä ekologisuuteen

Toisin kuin viime vuosisadan lopussa väitettiin, kiinnostus luomu eli luonnonmukaisesti tuotettuja tuotteita kohtaan ei ole vähentynyt. Itseasiassa 2000-luvun kuluttajat toivovat lisää tietoa ja takuita tuotteiden alkuperästä, eettisyydestä, terveellisyydestä sekä hiilijalanjäljestä. Vastauksena tähän on ilmestynyt koko joukko logoja ja sertifikaatteja, jotka kertovat milloin kaupan käynnin etiikasta, milloin luonnonmukaisuudesta tai pakkauksen ekologisuudesta, tuotteen valmistuksessa käytetyistä kemikaaleista, ja jopa niiden valmistajien filosofiasta.

Sertifikaatti tai logo sinänsä tuo mielikuvan siitä, että ”jokin on paremmin”. Mutta mitä ne käytännössä takaavat? Tiedätkö mitä eroa on luomu- ja biodynaamisilla viineillä? Mitä tarkoittavat paljon puhutut alkuviinit, joita myös natural- tai natuviineiksi tituleerataan? Entäpä reilu kauppa ja Alkon uusi EKO-merkki?

Luomu syntyi vastustuksena lisääntynyttä kemikaalien käyttöä kohtaan

Luomusertifikaatti on tulos 60-luvulla alkaneesta vihreäksi vallankumoukseksi kutsutusta liikehdinnästä, jolloin joukko etupäässä ranskalaisia viljelijöitä halusi irtisanoutua ympäristölle haitallisten kemikaalien käytöstä. Erilaisia yhdistyksiä perustettiin eri maissa, ne perustivat vähitellen suurempia kansallisia ja kansainvälisiä katto-organisaatioita, ja niiden vaatimuksesta vuonna 1991 EU laati lopulta yhtenäiset säädökset luonnonmukaisen nimikkeen käyttämisestä alueellaan. Vuonna 2012 lakia uudistettiin koskemaan myös valmistuksessa käytettäviä apu- ja lisäaineita sekä valmistuskäytäntöjä. EU:n ulkopuolella myytävien luomusertifikaattien kriteerit vaihtelevat, mutta kaikkien alueelle tuotavien tuotteiden tulee noudattaa EU:n lakeja ja säädöksiä.

Luonnonmukainen viljely on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista maataloutta, jossa vaalitaan koko paikallisen ekosysteemin, eläinten ja ihmisten hyvinvointia. Luomuviljelyssä korostetaan ravinteiden ja muiden uusiutumattomien luonnonvarojen tehokasta käyttöä, joka viinin viljelyssä tapahtuu mm. seuraavin keinoin:

  • Maahan palautetaan lannoitteena se, ja vain se, mitä sieltä otetaan. Maan rakenteesta huolehtiminen sekä sen pieneliötoiminta ovat tässä tärkeässä osassa.
  • Viinitarhan ympärille istutetaan lisää kasvustoa kuten pensaita ja puita sekä perustetaan niittyjä. Viinirivien väleihin istutetaan hyötykasveja, kuten esimerkiksi apilaa, herneitä ja laventelia. Ne hoitavat maaperää, tuovat takaisin hyödylliset hyönteiset ja organismit sekä suojaavat eroosiolta ja maan ravinnehävikiltä. Myös typpeä ja hiiltä sidotaan näin maahan, mikä puolestaan välillisesti ehkäisee ilmastonmuutosta.
  • Kunnioitetaan maan vesivarantoja niitä säilyttäen, ei riistäen.
  • Vaalitaan alkuperäislajikkeita, koska ne ovat luonnollisesti vastustuskykyisiä paikallisille taudeille ja sopeutuvat olosuhteisiin hyvin.
  • Tuholaisten sekä tautien torjuntaan käytetään mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaisia aineita, luonnollisia vihollisia tai feromoneja luontoon kuulumattomien kemiallisten tai synteettisten aineiden sijaan.

Biodynaamisuus on sekä menetelmä että ideologia

Biodynaaminen on lyhenne sanasta biologis-dynaaminen.  Ideologian ja menetelmän ”isänä” pidetään Rudolf Steineria, joka vuonna 1924 luennoi Saksassa luonnon kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.  Biodynaamisen viljelyn ekologia ulottuu tilan maiden, viljelykasvien, eläinten ja ihmisten lisäksi tähtitaivaan kosmisiin ulottuvuuksiin, ja maatilan toimenpiteet suoritetaan noudattaen luonnon suuria rytmejä.

Myös biodynaaminen viljely perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön, ja maan hedelmällisyyttä vaalitaan kompostoinnin, viherlannoituksen, vuoroviljelyn ja biodynaamisten ruiskutteiden (preparaattien) avulla. Biodynaamisessa viljelyssä kuitenkin korostetaan omavaraisen ja omaleimaisen tilakokonaisuuden merkitystä elintarvikkeiden tuotannon perusyksikkönä. Siihen liittyy filosofia, jonka mukaan ihminen voi tutkia ja laajentaa luonnontieteellistä tietoa tavalla, jota tavanomainen tieteellinen maailmankuva ei vielä tunnista.

Reilu kauppa tähtää köyhyyden vähentämiseen kaupan avulla

Reilu kauppa on maailmanlaajuinen kansanliike ja rekisteröity yhdistys, joka on luotu parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Se edistää ja tukee reilua kaupankäyntiä, jossa

  • Tuotteesta maksetaan viljelijälle vähintään takuuhinta, joka kattaa ympäristön ja ihmisten kannalta kestävän tuotannon kustannukset. Takuuhinta on viljelijälle turvaverkko maailmanmarkkinahintojen heilahteluja vastaan.
  • Suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin.
  • Takuuhinnan ohella maksetaan Reilun kaupan lisää, joka on tarkoitettu koko yhteisön hyväksi yhteisöä kehittäviin hankkeisiin. Lisän käytöstä päätetään demokraattisesti.
  • Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty.
  • Ympäristön hyvinvoinnista huolehditaan. Viljely on ympäristön kannalta kestävää ja luonnon monimuotoisuutta vaalitaan.

Vegaanituotteissa eläinperäisten apuaineiden käyttö on kielletty

Vegaanisen alkoholijuoman valmistuksessa ei ole käytetty eläinperäisiä ainesosia tai materiaaleja, eikä se sisällä eläinperäisiä raaka-aineita. Merkintä liittyy kasvissyöntiin ja eläinten hyvinvoinnista huolehtimiseen – välillisesti myös tuotantoeläinten kasvattamisesta johtuvien haittojen vähentämiseen. Käytännössä viinien kohdalla eläinproteiinit (kuten munan valkuainen, maito- tai kalaproteiinit) ovat perinteisesti liittyneet tuotteen kirkastamiseen: ne sitoutuvat käyttämisen yhteydessä syntyneeseen sakkaan nopeuttaen sen laskeutumista astian pohjalle ja helpottaen näin suodatusta. Vaikka apuaineet eivät jää lopputuotteeseen eikä niitä varten ole varsinaisesti eläimiä kasvatettu (maataloudessa ne ovat olleet muun tuotannon oheistuotteita), on kirkastamisen nykyaikaisempiin tuotteisiin (kuten bentoniitti) mahdollista viitata vegaani-merkinnällä.

Alkuviinit kiinnostavat, mutta sertifikaatti puuttuu

Alkuviineiksi tai naturalviineiksi kutsutaan viinejä, joiden tuotanto tapahtuu alusta loppuun mahdollisimman luonnollisesti. Sen lisäksi, että viiniköynnöksiä kasvatetaan luonnonmukaisesti, niiden rypälemehun käymisprosessiin ei puututa. Ne saavat käydä omassa aikataulussaan ilman lisättyä hiivakantaa, niitä ei kirkasteta apuainein, suodateta tai stabiloida.

Alkuviineillä ei ole omaa sertifikaattia ja periaatteessa kuka tahansa voi ilmoittaa tuotteensa alkuviiniksi, koska niiden valmistusta ei virallisesti valvota. Samalla kun kiinnostus alkuviinejä kohtaan lisääntyy, kasvaa myös debatti siitä, mikä on luonnon prosessi ja mikä taas ihmisen interventiota – täysin itsestään kun rypäleet eivät pulloon kuitenkaan päädy. Riittääkö se, ettei kemikaaleja käytetä, vai lasketaanko myös ilmatiiviit astiat tai lämpötilakontrollointi ”epäluonnolliseksi puuttumiseksi” luonnon prosessiin?

Alkon uusi EKO-merkintä yhdistää erilaisia sertifikaatteja yleisotsikon alle

Alko kertoo luoneensa EKO-merkin helpottaakseensa kuluttajan hakuja erilaisista ympäristöystävällisistä tuotteista. Sen alle sisältyvät niin luomu-, biodynaamiset, vegaanit ja alkuviinit kuin pienet paikalliset ekosertifikaatitkin. Lisäksi tavanomaista kevyemmät ja siksi pienempää hiilijalanjälkeä kuluttavat lasipullot saavat nyt nauttia ekologisuudesta viestivästä merkinnästä.

EKO-merkin tarkoitus on koota sertifioituja tuotteita sekä tuottajan ilmoittamia tietoja vastuullisesta toiminnasta – ei valvoa niitä. Vastuu kuuluu sertifikaatin myöntäjälle sekä tuottajalle, kuten aiemminkin.

Lue lisää vielä Alkon luomumerkinnöistä kuukauden Tiesitkö että -artikkelista!

Kiinnostuitko luonnonmukaisista viineistä? Mitäpä jos järjestäisit kotona ystävien ja läheisten kanssa viinitastingin? Viinipostin kuukauden teemana on luonnonmukaisuus, minkä vuoksi valitsimme neljä toinen toistaan ihanampaa luomuviiniä maisteltavaksi. Katso vinkit kotitastingiin täältä!

Teksti: Liisa Huttu-Hiltunen

Albet i Noya Organic Cava Brut

Albet i Noya Organic Cava Brut

”Leppäkerttu-cava” viittaa jo etiketissään tarhojen luonnonmukaiseen tilaan. Espanjan ensimmäinen luomutuottaja tunnetaan erityisesti ympäristövastuullisesta tuotannostaan.”

LUOMU

13,99 €/0.75l

Espanja

Alkon verkkokauppa

Kendermanns Organic

Kendermanns Organic

Luomu ja vegaani valkoviini Saksasta. Puolikuiva ja pirteän hedelmäinen viini on omiaan kalaruokien sekä aasialaisen ruoan kanssa.

LUOMU, VEGAANI

10,50 €/0.75l

Saksa

Alkon verkkokauppa

Terroirs Vivants Merlot Organic

Ympäristövastuullisessa pakkauksessa oleva luomupunaviini on täyteläinen ja pehmeän mehukas. Pehmeät tanniinit tuovat kokonaisuuteen ryhtiä. Tämä monikäyttöinen ruokaviini sopii vaikkapa noutopöytiin.

LUOMU, YMPÄRISTÖVASTUULLINEN PAKKAUS

12,49 €

Ranska

Alkon verkkokauppa

Tilaa reseptit, ammattilaisten juomasuositukset, tapahtumat ja tarinat näiden takaa ilmaiseksi suoraan sähköpostiisi.

Viiniposti on kuukausittain ilmestyvä uutiskirje. Voit halutessasi poistua listalta koska vain uutiskirjeen linkistä.

Visit Us On FacebookVisit Us On Instagram